Vihreä siirtymä pyrkii vähentämään päästöjen määrää sekä Suomessa että muualla maailmalla. Hiilineutraaliuden toivotaan olevan totta vuoteen 2035 mennessä, ja sitä ennen vuonna 2030 luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on tavoitteiden mukaan pystytty jo pysäyttämään.
Kunnianhimoiset päämäärät edellyttävät useita erilaisia talouden rakennemuutoksia. Tässä kohtaa digitalisaatio astuu apuun tarjoten työkaluja ja ratkaisuja, joilla Suomi voidaan nostaa vety- ja kiertotalouden kärkimaaksi. Energiatehokkuutta parannetaan, ja liikenteessä ja lämmityksessä siirrytään fossiilittomiin vaihtoehtoihin.
Digitalisaation yhdistäminen vihreään siirtymään auttaa säästämään energiaa, parantamaan ilmanlaatua ja synnyttämään uusia työpaikkoja. Uusi osaaminen on samalla arvokas vientituote, joka parantaa Suomen talouden kasvua ja vahvistaa teollisuuden kilpailukykyä. Suomen kestävän kasvun ohjelma tukee innovaatioita, ja monialaiset tutkimukset ja koulutukset avaavat monia uusia opiskelumahdollisuuksia.
Suomen kestävän kasvun ohjelma vauhdittaa uudistuksia
Kestävän kasvun ohjelma on laadittu hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti ja se tukee kaikenlaista kestävää kasvua sekä sosiaalisesti että taloudellisesti. Digitalisaatio tukevat monien ratkaisujen toteuttamista ja auttavat keräämään arvokasta dataa millaisille palveluille on mahdollisuuksia ja tarvetta.
Energiatuotanto puhtaammaksi
Vihreä sähkö on valveutuneelle kuluttajalle itsestään selvä valinta. Hiilidioksidivapaat ja hiilineutraalit tuotantotavat auttavat ilmastonmuutoksen ehkäisyssä ja ennakoivat uusiutumattomien energianlähteiden vääjäämätöntä loppumista. Euroopan Unioni pyrkii kasvattamaan tuulivoiman tuotantoa pohjoisilla merialueilla, mutta merijäät ja hankalat ilmasto-olosuhteet tekevät tehtävästä haastavan.
Aalto-yliopiston johtamassa tutkimuksessa kehitellään suunnittelutyökalua, joka auttaa keräämänsä datan kautta ennustamaan merialueiden sääoloja ja vertaa tietoja tuulivoimapuistojen rakenteiden suunnitelmiin. Digitalisaation avulla rakennusprojekteista saadaan luottavaa tietoa ja suunnitelmasta saadaan turvallisempi ja kustannustehokkaampi. Tekoäly ja automaattiset mittaukset auttavat määrittämään, mihin bioenergiaa, maalämpöä, vesivoimaa, geotermistä energiaa ja aurinkoenergiaa kerääviä laitoksia ja laitteita kannattaa sijoittaa.
Tekniikka astuu avuksi myös metsänhoidossa. Kun metsien ja ilmakehän mittausaineistot yhdistetään monipuoliseen metsänkasvumallinnukseen, voidaan muuttuvan ilmaston vaikutuksia metsien hiilinieluun arvioida tarkasti. Metsäpalotkaan eivät tulevaisuudessa muodosta yhtä suurta uhkaa, kun tekoälypohjaista tekniikkaa hyödyntävät dronet voivat havaita alkavat palot ja osallistua sammutustöihin.
Uudet ohjelmistot käyttöön rakennusalalla
Rakennusalalla uudet investoinnit kohdistuvat yhä useammin digitaalisiin työkaluihin ja ympäristöystävällisempiin rakennusmateriaaleihin. Teknologian avulla hankekehitys, hankinta ja projektinhallinta voidaan tuoda yhteen samalle virtuaaliselle alustalle, joka algoritmeillaan tunnistaa hankkeen kriittisimmät vaiheet, laskee projektin taloudellisen kannattavuuden ja ilmoittaa tehtävistä, joita kannattaa välttää.
Valmisteluvaihe on rakennusprojektin tärkein ja digitalisaation avulla rakennuttaja tai pääurakoitsija voi tavallaan katsoa tulevaisuuteen. Pelkästään rakennusalan johtamiseen keskittyneiden ohjelmistojen arvon uskotaan kasvavan 10 vuodessa 150 prosenttia!
Ohjelmistot auttavat myös ennalta ehkäisemään aikaisemmin tapahtuneita ongelmia. Tieto kaikesta tehdystä työstä ei pysy ihmisaivoissa tallessa, mutta digitaalinen automaatio osana työnkulkua rekisteröi työvaiheet yksityiskohtaisesti. Rakennuttaja voi kehittyä hankkeesta toiseen ja muut sidosryhmät hyödyntää datasta saatuja oppeja ja toimintamalleja.
Sähköisen liikenteen latausinfrastruktuuri ajan tasalle
Sähköautoilulla on useita hyviä puolia, joita digitalisaatio auttaa korostamaan. Polttomoottorin tuprutus jää useammalta pois, kun taloyhtiöt päivittävät käytäntöjään ja tehostavat sähkönjakeluverkostojaan uusien latauspisteiden luomiseksi.
Pidempää matkaa suunnittelevat ekoajajat puolestaan iloitsevat Traffic Management Finlandin Liikennetilanne-palvelun viimeisimmästä päivityksestä, joka merkitsee kaikki sähköautojen latauspisteet koko Suomen kattavaan karttaan. Latauskartta on joukkoistamalla toteutettu ja ylläpidetty palvelu ja tieto latauspisteiden sijainnista tukee päätöstä sähköauton hankinnasta. Kun työsuhdeautojen verokäytännöt muuttuvat, odotetaan ympäristöystävällisten sähköautojen myyntiin uuttaa piikkiä. Vihreään liikenteeseen lasketaan sähköajoneuvojen lisäksi pyöräily ja sähköpyöräily, kävely ja joukkoliikenteen käyttö.
Digitalisaatio muuttaa liikennettä muutenkin kuin vaihtamalla dieselin sähköön. Kun tieto virtaa sujuvasti palveluntarjoajien ja loppukäyttäjien välillä, on erilaisten matkaketjupalveluiden, autonomisten kulkuneuvojen, logistiikan solmukohtien avaaminen, tavaran varastointiaikojen lyhentäminen ja drone-liikenteen kasvaminen helpompi toteuttaa. Liikennealan toimijoilla on useita yhteisiä tavoitteita, joiden toteutumisessa digitalisaatiolla on tärkeä rooli.
Kasvihuonepäästöt kuriin myös ICT-alalla
Kasvihuonekaasujen, kuten hiilidioksidin ja metaanin, pääsy ilmakehään aiheuttaa kasvihuoneilmiön ja on pitkällä tähtäimellä vaaraksi monien ekosysteemien hyvinvoinnille. Päästöjä aiheutuu muun muassa hiilen, öljyn ja kaasun polttamisesta, metsien raivaamisesta ja maanviljelystä. Energiantuotanto, teollisuus ja maatalous ovat suurimpia saastuttajia, mutta välttämättömiä yhteiskuntien toimivuuden kannalta.
Myös digitalisaation ja ICT-alan energiankulutus on korkea, mutta tekniikka auttaa saavuttamaan päästövähennyksiä muilla sektoreilla. Dataliikenteen ja liittymien määrän kasvu voi kuulostaa kuormittavalta, vaikka parannuksiakin on tehty. Esimerkiksi datakeskusten hukkalämpö voidaan ottaa talteen ja laitteiden energiankulutus pienentyy jatkuvasti.
Kun verkkoliikenteen energiatehokkuutta, kuluttajien digikäyttäytymistä ja laitteiden valmistuksen ympäristövaikutuksia seurataan, voidaan löytää uusia energiatehokkaampia ratkaisuja. Kompensointi voi olla osa kokonaisuutta.
Kiertotalouteen ja vähäpäästöiseen yhteiskuntaan päästään vasta, kun kaikki pullonkaulat on tunnistettu ja niille on löydetty vaihtoehtoehtoinen tapa toimia. Kasvava dataliikenne, 5G, VR/AR, IoT ja tekoäly voidaan valjastaa vihreän siirtymän käyttöön ja negatiiviset sivuvaikutukset korjata ennen suurempien ongelmien syntymistä.
Kuka vihreän siirtymän rahoittaa?
Vihreää kehitystä edistävät sekä Euroopan Unioni, Suomen valtio, Suomen Akatemia että lukuisat muut toimijat. Joka vuosi valitut avainalat pääsevät hyötymään eri suuruisista rahoituksista ja esimerkiksi vuonna 2021 Suomen Akatemian budjetti ylsi 25 miljoonaan euroon. Valtakunnallisella tasolla Suomen kestävään kehitykseen budjetoidaan 238 miljoonaa euroa. Digitalisaatio saa 9,5 miljoonan euron tuen.
Rahoituksen saamisperusteena pidetään hankkeen sopivuutta Suomen kestävän kasvun ohjelmaan ja Euroopan Unionin Next Generation EU -elpymisvälineeseen, mutta myös käynnissä olevalla sukupolven vaihdoksella on merkityksellä siinä, miten vihreän siirtymään suhtaudutaan. Yritysten johtoon siirtyvät uudet 30–40-vuotiaat toimitusjohtajat ovat aiempia ikäluokkia ympäristötietoisempia ja vievät diginatiiveina tekniikan kehitystä vaivattomasti eteenpäin.
Vihreä siirtymä kiinnostaa sijoittajia myös yksilötasolla, ja piensijoittajille on tarjolla useita vastuullisia ESG-rahastoja. Jotta sijoituskohteet olisivat läpinäkyvämpiä, EU rakentaa ilmasto- ja ympäristötavoitteiden toteutumista ilmentävää kestävyysluokittelua. Tieto auttaa lajittelemaan taloudellisen toiminnan ympäristöystävälliseen ja ei-ympäristöystävälliseen, mutta ei muuten arvioi sijoituskohteiden kannattavuutta. Se on kuitenkin selvää, että ilmastoriskien huomiointi on moderneille kuluttajille tärkeä arvo, johon useat hankintapäätökset perustuvat.